Kimppakyydillä Karjalan kunnaille
Pohjois-Karjalan upeiden luontokohteiden ja -yritysten saavutettavuus ilman omaa autoa on heikko ja erityisen heikko se on vilkkaalla kesäsesongilla. Omalla autolla yksin tai kaksin matkailu on kestämätöntä vastuullisen matkailun näkökulmasta.
Mikä neuvoksi? REISSUKYYTI-nettisovelluksen kautta matkailijat ja paikalliset voivat jakaa kyytejä keskenään.
Kohteina ovat kansallispuistot (Koli, Kolovesi, Patvinsuo, Petkeljärvi ja Tiilikkajärvi), kunnat ja harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevat matkailuyritykset ja tapahtumat.
Klikkaa ja testaa itse:
Reissukyytiä esitellään mainosvideoilla. Ensimmäisessä on reissaaja Kaisan lisäksi maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja yhdistyksen puheenjohtaja Anton Sutinen. Toisessa videossa mukana on Fillarimummo Rauni Hietanen Antonin kanssa. Raunista tulikin nyt Reissumummo!
Hyödyt
Lisää matkailuyrittäjien välistä kyytien jakamista
Matkailuyrittäjät voivat tehdä yhteistyötä, kun asiakkaita haetaan esimerkiksi juna-asemalta.
Edistää matkailijoiden välistä kyytien jakamista
Reissukyyti-alusta palvelee myös matkailijoiden välistä kyytien jakamista joko jo kotoa käsin tai kohteessa.
Pienentää oman auton polttoainekustannuksia
Reissukyyti pienentää polttoaine-kustannuksia ja mahdollistaa asumista ja liikkumista harvaan asutulla alueella.
Palvelun kestävä liiketoimintamalli
Reissukyyti-palvelun ylläpidon ja viestinnän kustannuksista vastaavat kunnat ja yritykset.
Tehdään Reissukyyti-tunnetuksi
Tehdään palvelua yhdessä tunnetuksi ja jaetaan kokemuksia sen kehittämiseksi. Testaa ja jaa kokemuksesi!
Reissukyydin kehittäminen
Reissukyytiä kehitettiin hankkeella, jossa matkailijoita ja paikallisia asukkaita aktivoitiin käyttämään ja kehittämään Reissukyyti-palvelua kuntien, yhdistysten sekä matkailuyritysten kanssa. Tärkeitä kumppaneita olivat Pohjois-Karjalan Kylät ry ja Metsähallitus.
KULJETUSTARPEIDEN KARTOITUS JA KYSELYT
Selvitettiin nykyiset liikkumisen muodot ja mahdollisuudet kansallispuistoihin ja hankkeeseen osallistuviin yrityksiin. Tehtiin kysely tarpeista ja toiveista.
MATKAILUYRITYSTEN AKTIVOINTI
Pyydettiin hankkeeseen mukaan harvaan asutulla alueella toimivia ja vastuullisesti toimivia matkailuyrittäjiä. Palvelua kehitettiin ja testattiin yhdessä yritysten kanssa.
PAIKALLISTEN AKTIVOINTI
Kerrottiin paikallisille asukkaille hankkeen tavoitteista ja aktivoitiin heitä osallistumaan palvelun kehittämiseen. Järjestettiin alueellisia matkailuiltoja.
LIIKETOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN
Hankkeen aikana laskettiin Reissukyyti-palvelun ylläpidon, kehittämisen ja viestinnän kustannukset. Kehitettiin kustannustehokas malli toiminnan rahoittamiseen.
MATKAILIJOIDEN AKTIVOINTI JA KYSELYT
Selvitettiin, kuinka paljon kimppakyytejä jo käytetään matkailussa. Tehtiin kyselyjä sosiaalisen median ryhmissä tarpeista ja toiveista Reissukyyti-palvelua kohtaan.
PALVELUN SKAALAAMINEN
Ota meihin yhteyttä!
Hankkeen toteutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan Matkailu ry. Tärkeä kumppani oli CoReorient Oy, jonka ideasta kimppakyytien kehittämisessä hanke syntyi ja joka sovelluksen omistaa. Kehitystyö jatkuu hyvässä yhteistyössä ja tällä hetkellä haetaan uusia kumppaneita sovelluksen kehittämiseen ja siitä viestimiseen.
Anton on Pohjois-Karjalan Matkailu ry:n puheenjohtaja.
Anton Sutinen
hankevastaava
p. 050 305 1120
anton.sutinen@gmail.com
Marja toimi hankkeen projektipäällikkönä.
Marja Tiittanen
projektipäällikkö
p. 050 598 3290
marja.tiittanen@pohjoiskarjalaan.fi
Hankkeen rahoitus
Valtioneuvosto oli asettanut harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (HAMA) Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmä on kohdentanut 3 miljoonaa euroa tukea luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailuhankkeisiin HAMA-alueilla painottaen Suomen matkailustrategian 2022-2028 ja Suomen ruokamatkailustrategian 2020-2023 linjauksia sekä Visit Finlandin ruokamatkailun tuotesuosituksia.
Valtionapuviranomaisena Lapin ELY-keskus myönsi avustusta Pohjois-Karjalan Matkailu ry:n Kimppakyydillä Karjalan kunnaille hankkeelle. Hanke toteutui ajalla 1.12.2022-15.10.2023.
Alla linkki Lapin Ely-keskuksen sivulle, jossa tietoa rahoituksesta ja karttaan, josta näkyvät harvaan asutut alueet:
